Artikkeli

Kuinka moni meistä istuu joka aamu väärään bussiin tai ajaa väärän työpaikan pihaan? Kuinka moni kokee tekevänsä täysin merkityksetöntä tai vääränlaista työtä? Työnohjaajana huomaan, että tämä näyttää joskus olevan tilanne työviihtyvyyden ja motivaation näkökulmasta. Toki näen myös paljon sitä, että työstä saa jatkuvasti tyydytystä ja positiivisia tunteita. Miten työssä viihtyminen koetaan sitten niin eritavoin? Miksi jotkut nauttivat suunnattomasti työstään ja toiset vääntäytyvät sille samalle työpaikalle pakon sanelemana?

Välillä on hyvä pohtia kuinka sitoutunut ja innostunut on työstään. Millainen työn imu on? Vetääkö työ puoleensa vai työntääkö se poispäin? Miksi valitsee tulla töihin joka päivä? Onko työ mukavaa vai raskasta? Käykö työssä pelkästään palkan vuoksi vai onko sillä muuta merkitystä? Sitoutunut työntekijä omaa vahvan psykologisen pääoman. Hän pystyy kohtaamaan vaikeatkin tilanteet siten, että ne eivät ahdista tai aiheuta turvattomuuden tunnetta.

 Motivoituminen lähtee itsestä, mutta sitä voi myös oppia. Kun ihminen voi käyttää omia vahvuuksiaan, luovuuttaan ja ammatillisuuttaan riittävän haastavissa työtilanteissa, saa hän onnistumisen kokemuksia ja sisäinen motivaatio pysyy korkealla. Sisäisesti motivoitunut työntekijä pystyy hyviin suorituksiin olosuhteista riippumatta.

 Hyvät ihmissuhteet sekä työyhteisössä, että sen ulkopuolella kannattelevat meitä. Hyvä ja toimiva vuorovaikutus työpaikalla vahvistaa hyvinvointia ja auttaa koko työyhteisöä onnistumaan työssä.

On tärkeää, että kokee olevansa arvostettu työyhteisön jäsen ja yhtä tärkeää on, että sosiaalista elämää on myös työn ulkopuolella. Elämässä on ihmisiä, jotka aidosti välittävät, on sosiaalinen verkosto, joka tuottaa vastavuoroista mielihyvää.

 Kuinka merkitykselliseksi kokee työnsä? Onko osana suurempaa kokonaisuutta? Paitsi, että työ on merkityksellistä itselle, onko se merkityksellistä myös muille? Saavuttaako työssään jotain asian itsensä takia, jonka valitsee tehdä, koska se tuntuu hyvältä. Ilon ja tyytyväisyyden kokemus voi tulla vaikka siitä, että oppii hallitsemaan jotain uutta. Merkityksellistä ei ole ulkoiset tavoitteet kuten esimerkiksi palkka tai status vaan yhteisen hyvän eteen tekeminen.

Motivoitumisen ja sitoutumisen kannalta merkittävää on, että työpäivän aikana koemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Positiivisten tunteiden syntymiseen ja ylläpitämiseen voidaan vaikuttaa kaikilla näillä tekijöillä. Jos huomaa, että moni näistä asioista ei työssä toteudu ja ehkä huomaa, että ei ole toteutunut pitkään aikaan, olisi ehkä syytä pohtia mitä asialle voi tehdä. Usein asioita voi korjata, kun ne tiedostaa ja niihin panostaa.

On hyvä tiedostaa millaisia odotuksia asettaa itselleen työssä ja millaisia odotuksia muut minulle asettavat. Mitkä näistä odotuksista koen tärkeimmiksi täyttää ja mihin asioihin voin vaikuttaa.

Jos silti näyttää siltä, että asiat eivät muutu on syytä miettiä mihin bussiin aamulla istahtaa tai ajaisiko jatkossa johonkin toiseen osoitteeseen. Vastuu omasta viihtyvyydestä työssä on kuitenkin lopulta itsellämme.

Anu Rajala